In the Mood for Love

En lämmennyt romanttisen komedian mestariteokseksi hehkutetulle Chungking Expressille. Wong Kar-wain toinen varauksettomasti suitsutettu filmi, In the Mood for Love, taas muistuttaa paljon viime vuoden Celine Songin Past Livesia. Se on kauniisti kuvattu tarina täyttymättömästä rakkaudesta. Elokuvien ongelma on tosin myös sama: päähahmojen välinen suhde jää katsojalle etäiseksi.

In the Mood for Loven englanninkielinen otsikko on viittaus klassikkokappaleeseen I’m in the Mood for Love. Kuten itse leffaakin, sitä värittävät rakkauden, intiimiyden sekä häviävien onnellisten hetkien teemat. Elokuvan alkuperäinen kiinalainen otsikko suomentuu puolestaan “kukkaisiksi vuosiksi” tai epäsuoremmin “nuoruuden parhaaksi ajaksi”. Leffa onkin eräänlainen ohjaajansa 60-luvun nostalgiatrippi.

Wongin teos heijastelee aikansa historiallisia ilmiöitä. Sisällissodan jälkeinen muuttoaalto Hongkongiin Manner-Kiinasta johti hyvin tiiviseen urbaaniin asumiseen, jonka aikaansaama yksityisyyden puute näyttelee filmissä merkittävää roolia. Tarinan päähenkilöt, Tony Leungin esittämä Chow ja Maggie Cheungin näyttelemä Su, ovat myös molemmat mannerkiinalaisia maahanmuuttajia. Filmissä huomattavaan osaan nousevat lisäksi aikansa tiukat ja rajoittavat sosiaaliset normit kuin myös salailu, joka on kuulunut tuolloin vahvasti poliittiseen ilmapiiriin, vaikkei sitä erikseen mainitakaan.

Elokuvan kuvallinen anti on upeaa. Siinä sekoittuvat autenttinen ajankuva, jota tukevat komea lavastus, puvustus ja valaistus, sekä häivähdys unenomaista fantasiaa. Toistuvina visuaalisina motiiveina erottuvat esimerkiksi katoavaisesta ajasta muistuttavat kellot, kätkettyyn romanssiin ja kaipuuseen vihjaavat punaiset verhot sekä korkokenkien vaihtuminen tossuihin symbolina kodin ja ulkomaailman – eli intiimin ja muodollisen – välillä.

Tunnelma leffan kuvaamissa ahtaissa asunnoissa on suorastaan klaustrofobinen. Puhuvista ihmisistä kamera vangitsee käytävää pitkin usein vain toisen, ikään kuin katsoja olisi vain sivullisena todistajana muiden välisille hetkille ja saisi tapahtumista ainoastaan vihjauksia sieltä täältä. Vaimeat äänet myös kantautuvat asunnosta toiseen kertoen omaa tarinaansa.

Toistuvat musiikkikappaleet ovat puolestaan Wongin elokuvista tuttu teema jo Chungking Expressistä. Mitään kappaletta ei sentään tällä kertaa renkuteta yhtä kyllästymiseen asti kuin kyseisessä filmissä The Mamas & The Papasin California Dreamin’ -biisiä.

In the Mood for Lovessa on meneillään paljon, mutta mitään ei taivuteta katsojalle rautalangasta. Viitteitä siitä, että Chow'n ja Sun puolisot pettävät heitä, on esimerkiksi havaittavissa jo ennen kuin käänne paljastetaan. Syrjähyppyjä tapahtuu todennäköisesti myös muiden sivuhenkilöiden, kuten Sun pomon, toimesta.

Päähahmojen romanssissa keskeisiksi teemoiksi muodostuvat kaipuu, pidättyväisyys, tukahdutetut tunteet sekä menetetyt mahdollisuudet. Kaksikko yrittää puolisoitaan jäljittelemällä ymmärtää, miten nämä ovat päätyneet pettämään heitä. He myös harjoittelevat yhdessä erilaisia kohtauksia: aluksi sitä, miten he paljastaisivat puolisoilleen tietävänsä pettämisestä, ja myöhemmin omia jäähyväisiään. Romanssi heidän välilläänkin jää lopulta vain toteuttamattomaksi harjoitukseksi.

Näyttelijät suoriutuvat hahmojen keskinäisten muurien kuvastamisessa erinomaisesti. Leung viestii katseellaan paljon Chow’n pinnan alla myllertävistä tunteista. Cheungin Su taas on rakentanut itselleen niin vahvan sovinnaisen ulkokuoren, että pieninkin hymynkare sen alta kertoo enemmän kuin sanat koskaan.

Filmi ei kuitenkaan loppujen lopuksi pureudu erityisen syvälle Chow’n ja Sun väliseen suhteeseen. Sen sijaan romanssi jää katsojalle hiukan etäiseksi. Kuten Past Livesinkin tapauksessa, myös In the Mood for Loven kohdalla päähenkilöiden välinen yhteys ei konkretisoidu juuri sen pidemmälle, kuin että toinen on komea mies ja toinen kaunis nainen. Substanssi korvataan tunnelmoinnila.

In the Mood for Love on monessa suhteessa tarkoituksellisesti hyvin tulkinnanvarainen teos. Se ei esimerkiksi missään vaiheessa vahvista, että Chow’n ja Sun puolisot ovat todella käyneet keskenään vieraissa. Tulkinnalle jätetään jopa niin paljon varaa, että kerronta on hetkittäin livetä vaikeaselkoisuuden puolelle.

Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka moni katsoja ja kriitikko on ollut sitä mieltä, etteivät Su ja Chow harrastaneet elokuvassa seksiä. Pidin nimittäin aluksi itsestään selvänä sitä, että he kyllä harrastivat.

Intiimi hetki hahmojen välillä tapahtuu nähdäkseni ennen toista taksiin sijoittuvaa kohtausta, jossa parivaljakko istuu autossa aiempaa jännitteisempinä ja Chow kysyy Sulta, onko tämä kunnossa. Sitä ennen on nähty otos, jossa kaksikko käy sisään huoneeseen, jonka ovi on punaisen verhojen reunustaman käytävän varrella. Implikaatio vaikuttaa aluksi selvältä.

Tämän näkemyksen mukaan Chow olisi myös leffan lopussa nähtävän Sun pojan isä. Poika on nimittäin kuusi vuotta vanha – sama aika, jonka Su ja Chow ovat viettäneet erossa.

Toki on mahdollista myös tulkita, että välähdys huoneesta on vain päähenkilöiden mielikuvaa, eräänlaista fantasiaa. Sitä edeltää nimittäin otos, jossa hahmojen äänet kuullaan pähkäilemässä, miten heidän puolisonsa oikein ajautuivat suhteeseen keskenään. He saattavat siis yksinkertaisesti kuvitella itsensä pettäjien asemaan.

Asiaa monimutkaistaa se, että kun Chow vuokraa myöhemmin huoneen numero 2046, jossa hän ja Su voivat kirjoittaa yhdessä kung fu -novelleja kenenkään heitä häiritsemättä, kyseessä on täsmälleen sama aiempi huone, joka sijaitsee verhojen reunustamalla käytävällä. Verhot motiivina voivatkin viitata myös siihen, että elokuvan huone on vain metafora niille paikoille, joissa pääpari on jakanut yhteisen intiimin ja salaisen hetken. Joko konkreettisesti tai mielikuvissaan.

Ymmärrän, mitä Wong Kar-wai tavoittelee In the Mood for Lovella, mutta tunnetasolla hänen kehutut filminsä eivät vain avaudu minulle. Tunnelmaa leffassa toki on, kuten otsikko jo vihjaa, mutta sitä välittää minulle ennemmin nostalginen ajankuva kuin kylmäksi jättävä rakkaustarina. 60-luvun Hongkongin tuulahduksista sentään pystyn joka tapauksessa nauttimaan.