Filmiarvostelut

Koronavirusta ei ole toistaiseksi juuri käsitelty valkokankaalla. Pandemia-aika tuntuu ylipäänsä muutama vuosi sen jälkeen kummallisen kaukaiselta, kuin ihmiskunta olisi jo unohtanut sen kollektiivisesti. Silti nuo vuodet muuttivat yhteiskunnassa, etenkin amerikkalaisessa yhteiskunnassa, jotain oleellisesti. Tästä muutoksesta kertoo Hereditarysta ja Midsommarista tunnetuksi tulleen Ari Asterin Eddington . Eddingtonin pikkukaupungissa saa alkunsa surkeiden sattumusten sarja, kun Joaquin Phoenixin paikallinen sheriffi, Joe, sekä Pedro Pascalin esittämä pormestari, Ted, ajautuvat erimielisyyteen. Osavaltioon on julistettu maskipakko, mutta astmaa sairastava sheriffi ei pysty hengittämään maskin kanssa. Hän ei pidä maskimääräystä ehdottomana vaan peräänkuuluttaa inhimillisyyttä kanssakansalaisia kohtaan. Eihän koko piirikunnassa ole vielä edes koronaa! Joen näkökulmaa pystyy elokuvan alussa empatisoimaan. Kiista muistuttaa siitä, miten myös meilläpäin jotkin hyvää tarkoittavista pandemiato...

The Bear – kausi 2

Television paras kokkishow, The Bear , imaisi ensimmäisellä kaudella mukaansa hektisen draamansa ja mieleenpainuvien hahmojensa ansiosta. Kakkoskaudella sarjan taso jatkuu korkeana. Se ei kuitenkaan tyydy toistamaan vanhoja temppujaan vaan uusiutuu uskaliaasti. The Bearin aloituskausi päättyi siihen, että päähenkilö Carmy löysi kuolleen veljensä tomaattitölkkeihin piilottamat rahat. Toisella kaudella vuorossa on uuden ravintolan perustaminen vanhan paikalle. Samalla show’n kerronnan tahti muuttuu kiivastahtisesta rauhallisemmaksi, hetkittäin jopa meditatiiviseksi. Kun Carmy lähettää henkilökuntaansa eri keittiömestarien koulittavaksi, sarjalla koittaa tilaisuus keskittyä yksittäisiin hahmoihin kerrallaan. Marcuksen fiilistelyntäytteisestä matkasta Kööpenhaminaan sekä Richien henkilökohtaisesta kasvusta huippuravintolan opissa irtoaa erinomaisia jaksoja. Keskellä kautta nähdään myös sarjan tähän mennessä pisin, tunnin mittainen episodi, Fishes. Se sijoittuu kokonaisuudessaan takavuosie...

Sisu

Olen nähnyt Jalmari Helanderin ohjaamista ja käsikirjoittamista filmeistä aikoinaan mustan joulupukkikomedian, Rare Exportsin. Leffaa edeltäneet lyhärit olivat mainioita, mutta idea metsästettävästä, murhanhimoisesta joulupukista ei kantanut kokonaista elokuvaa. Natsiturpakäräjiä tarjoileva Sisu on sen sijaan saanut paljon huomiota maailmallakin. Täytin vihdoin isänmaallisen velvollisuuteni ja laitoin tämän kehutun sinivalkoisen toimintarainan Netflixistä tulille. Nykymaailmassa kaipaa jo vanhaa kunnon meininkiä, kun natsit olivat itsestään selviä pahiksia ja niille annettiin armotta pataan. Sisu tuntuu tänä päivänä nimittäin miltei poliittiselta kannanotolta. Kun vuonna 1942 sotaveteraani Aatami Korpi löytää Lapista kultaa mutta joutuu kotimatkallaan saksalaisten häiriköimäksi, tulee pahaa aavistamattomille kansallissosialisteille pian Mutteria ikävä. Toisaalta kenties myös olemme tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa juuri siksi, että Sisun kaltaiset elokuvat ovat esittä...

Sisällön tarjoaa Blogger